Oppimispäiväkirja, Sairaanhoito ja huolenpito

Nyt on sitten viimeinen vuosi lähihoitajaopiskelijana käynnistynnyt sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa Ikaalisissa!
Ensimmäinen viikko meni koulussa, missä kävimme lähinnä työssäoppimiseen liittyviä asioita läpi.
Koulutusohjelmaamme sisältyy 3 työssäoppia ja ensimäinen työharjoittelu paikkani on vanhainkoti ja osastollani on 12 asukasta.

Tavotteita tälle jaksolle on oppia erilaisia sairaanhoidollisia töitä/asioita. Paras olisi jos pääsisi itse kokemaan jotain esim. haavahoitoa.
Yksi on myös, että oppisi tota ajankäyttöä kun on tällänen työpainotteinen koulutusohjelma. Osaisi ajoittaa blogi tehtävien teon ja mahduttaa väliin vielä opinnäytetyön ja vapaa-ajan. 

Ensimmäinen viikko
Ensimmäinen työssäoppi viikko meni hienosti, kun on jo entuudestaan tuttu paikka. Osasto sinällänsä on hieman oudompi, joka on hyvä asia.
Pääsin ensimmäisenä päivänä tekemään sairaanhoidollista työtä paikan sairaanhoitajan kanssa. Työ oli ihan uus juttu mulle ja oli hienoa kun pääsin mukaan ja sairaanhoitaja kertoi minulle hyvin mitä teemme ja miksi.
Ohjaajani eivät olleet enään maanantain jälkeen työvuorossa, mutta pääsin katsomaan, kun toinen työntekijä meni jakamaan lääkkeitä.

Toinen viikko
Maanantai alkoi vapaalla, ja tiistaina pääsin toista vuoroo ohjaajani kanssa. Kerroin vähän tarkemmin meidän tehtävistämme, kun ensimmäisenä työssäoppi päivänä emme niin kerenny paneutumaan niihin. Tutustuin enemmän omaan asukkaaseeni ja kirjoitin muistiinpanoja hänestä.

Kolmas viikko
Kolmannesta viikosta ei oikein ole kerrottavaa.. Jäin tiistaina sairaslomalle ja  loppuviikon parantelin sitte itseäni kotona.. Hyvä niin, että saa tän taudin pian pois..

Neljäs viikko

hyvaterveys.fi

Maanantaina ennen iltavuoroni alkua kävin Ikaalisten seurakuntakeskuksella saattohoito luennolla. Aihe oli mielenkiintoinen ja sielä sai paljon uutta tietoa ja ajatuksia..

Saattohoidon päätavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä ja kivuton loppuelämä. Kipua ei saa kokonaan pois, mutta sen lievitys on tärkeää. Myös yksi keskeinen tekijä hyvässä saattohoidossa on hoitoneuvottelu, johon osallistuvat potilas itse (jos mahdollista), lääkäri, hoitohenkilökuntaa sekä potilaan suostumuksella myös hänen  omaisensa.
On tärkeää, että potilas tuntee olonsa turvalliseksi viimeisinä hetkinänsä. Läheisyys, juttelu ym ovat hyvä keino siihen. Näyttää että välittää, sillä takaa potilaalle turvallisen olon..


Saattohoito luennon pitäjä esitteli myös meille Pirkanmaan hoitokotia, kertoi sen toiminnasta. Hoitokodin toiminta käynnistyti vuonna 1988 ja sitä pitää yllä syöpäpotilaiden Hoitosäätiö, joka on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhteisö. Yhteistyötä hoitokoti tekee sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa. Hoitokoti on avoin kaikkialle Suomesta tuleville.
Potilaat sielä ovat syöpää tai muita pitkälle edenneitä sairauksia sairastavia, yleinsä elämänsä viime vaiheita eläviä ihmisiä.
Tavoiteena hoitokodissa on potilaan hyvä ja turvallinen hoito ja pyritty luomaan päivittäinen rytmi mahdollisimman kodinomaiseksi.
Yksi hienoimmista asioista hoitokodissa mielestäni on Niilo-kissa, potilaiden yhteinen lemmikki.. :)

Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan hoitokodin sivuille;
http://www.pirkanmaanhoitokoti.fi/

evakuointilakana.fi

Tiistaina yksi hoitajista piti meille pelastuslakanoista pientä koulutusta. Hienoa, koska en ollut aikaisemmin tiennyt, miten lakanan kuuluu sängyssä olla saatika hätätilanteen sattuessa, miten sitä käytetään.
Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä ''pelastamista''. Vuorotellen meistä kukin oli pelastettava sängyssä, ''köytettiin'' pelastettava patjaan tiukasti kiinni ja otettiin pois sängystä ja raahattiin lähimmälle uloskäynnille. Siinä samalla saatii vähä lihaskuntoo kun oli muutama rappunen pelastusreitillä. Vaikka me opiskelijat ei niin painetakkaan, patjan paino teki siihen kyllä todella paljon lisää painoo, ja oli todella raskasta. :D sitä alkoi oikeasti miettimään, jos se vaara tilanne sattuu ja asukkaana on joku todella iso ihminen miten sitä jaksaa vetää asukkaan turvaan. Paitsi uskoisin, että silloin meiltä jokaiselta löytyisi sitä voimaa jostain kun tietää että on ihmisen henki kyseessä.

Torstaina kävimme asukkaiden kanssa kirkossa ja seurakuntakeskuksessa kahvilla. Reissu oli kaikin puolin onnistunut, osallistujia oli paljon. Hienointa oli, että bussi jolla menimme pääsi pyörätuolin kanssa kulkeen, oli hissi asennettu takaoven luokse.
Kirkossa lauloimme virsiä, ehtoollinen tarjottiin ja siitä lähdettiin viemään seurakuntakeskukselle.
Asukkaat olivat todella tyytyväisiä ja onnellisia reissusta onhan se hienoa saada välillä vähä vaihtelua ja nähdä toisten osastojen asukkaita, kun joillakin oli sielä tuttuja.
Pitkä päivä oli kun lähdimme 11 aikoihin liikkeelle ja 2 jäljestä olimme takaisin vanhainkodilla.

Perjantai, koulupäivä. Lähdimme luokan kanssa Helsinkiin Superin lähihoitajapäiville.

biltema.com

http://www.superliitto.fi/viestinta/ajankohtaista/lahihoitajatapahtuma2014-messukeskuksessa-12.9-osallistu/

Viides viikko 
Tiistaina pääsimme mukaan palokoulutukseen joka järjestettiin paikallisessa terveyskeskuksessa. Ensin meillä oli teoriaa, jossa puhuttiin yleisesti vahainkotien ja kotihoidon paloturvallisuudesta.
Loppupäivästä menimme pihalle harjottelemaan palolakanalla ja vaahtosammuttimella sammuttamista. Aluksi hieman jännitti mutta hyvin se silti meni.
Oli hyvä kun pääsi kertaamaan miten lakanaa käsiteltiin ja vaahtosammutinta.. En olisi kyllä muistanut että sammuttimessa on jonkinmoinen sokka joka pitää irroittaa ja että sieltä vaahto alkaa tulemaan paineella että letkusta pitää pitää hyvin kiinni. :D

Kuudes viikko 
Torstaina kävimme Hämeenlinnassa opiskelijoiden blogitapahtumassa. Sielä koko päivä vierähti, oli kyllä ihan antoisa matka. Muut blogien tekijät kertoivat ja neuvoivat meitä esim. videoiden teossa, miten se liitetään blogiin ym.
Sunnuntaina olinkin sitten yövuorossa. Viimeksi tehnyt yön työpaikka ohjaajaksi työssäoppien -jaksolla.. Meni onneksi hyvin, ei kauheasti väsyttänyt loppuviimein ja yö oli rauhallinen :)
Siinä sivussa sain hieman tehtyä opinnäytetyötäni! :)

Seitsemäs viikko
Vau, viimesiä viedään.. Enään reilu viikko jäljellä vanhainkoti jaksoa, nopeasti mennyt aika!
Paljon uutta tullut opittua tälläkin jaksolla. Hieno homma.

Mutta.. Alkuviikosta oli kyllä raskain päivä tällä harjottelu jaksolla..
Paljon on tullut mietittyä, miltä tuntuu, kun kohtaa kuolevan ihmisen, ja kun sen laittaa viimeisselle matkalleen. Tiistaina se sitten tuli vastaan..
Onneksi ohjaajani ja osaston toinen hoitaja eivät pakottaneet esinnäkään mua mihinkään. Ohjaajani kysyi minulta, haluatko tulla katsomaan, ei ole pakko. Mutta suostuin, tahdon tulla mukaan..
Aatellen omaa ammatillista kasvuani, tämä on hyvä kokea nyt.

Siinä vaiheessa paljon ajatuksia pyöri päässä, kun menin asukkaan viereen joka veteli muutamia viimeisiä henkäyksiään ja sitten se päättyi..Päällimmäisenä ajatuksena oli, että haluan olla vierellä, ja katsoa kun häntä laitetaan.
Tuntui mukavalta kun ohjaajani ja toinen työntekijä kertoivat ns. tuntomerkkejä kuolemasta ja ei tullut kertaakaan sellaista kiusallisen hiljaista hetkee vaan he kokoajan juttelivat ja kysyivät, tahdonko, olenko ihan varma tästä, ei ole pakkko.

Minun piti olla ensin vain katsomassa, kun vainajaa laitetaan, mutta osastollamme oli vielä pientä hälinää niin saimme apua toiselta osastolta. Osastoni työntekijät soittivat acutaan (kun päivystys siirtyy sinne 8 jälkeen, ilmoitetaan tälläiset asiat sinne..) ja omaisille. Aloin sitten toisen osaston hoitajan kanssa laittamaan vainajaa, ja ohjaajanikin sitten kertoi että tämä on minun eka kerta kun kohtaan tälläisen. Oli hienoa, kuinka he olivat ymmärtäväisiä eivätkä tuominnut.

Koulussa ensimmäisenä vuotena harjoittelimme vainajan laittoa, noh.. siitä päivästä ei ollut apua en muistanut meinaan siitä yhtään :D Onneksi minulle kerrottiin mitä ja miksi tehdään.
Vainajan laittoon tarkoitetut välineet ovat EXITUS -setissä.
Setti on todella hyödyllinen! (jos sinne on laitettu KAIKKI tarvittava..)

Kun vainaja oli laitettu, olimme siinä sitten hetken asukkaan huoneessa ja menimme raporttia kirjottamaan, että asukkaalle olio exitus tapahtunut.
Tunsin oloni niin turvalliseksi ja että minut otettiin huomioon, kun kysyttiin onko mulla kaikki hyvin, haluanko keskustella siitä ja sanottiin että huamenna puhutaan asiasta lisää. Ja kun sain kuulla, jos illalla tulee vielä paha olo, saan olla yhteydessä yhteen työntekijään! Aivan mahtavaa<3 :)

Onneksi yö tuli nukuttua ja ei jäänyt mitenkään paha olo tapahtuneesta. Yksi askel siis taas lähempänä ammatillista kehitystä:)

Mutta niin.. Pääsin sitten keskiviikkona jakamaan ohjaajani kanssa lääkkeitä. Hui, viimeksi hohun -jaksolla jakanut lääkkeitä, vähän oli paineita, mutta hyvin meni omasta ja ohjaajani mielestä.

Torstai ja perjantai menikin sitten koulussa. Opettaja pisti yllättäen meidät tekemää lääkelasku tentin. Kylä huamas että on harjottelemista viälä Love tenttiin.. :D vaikka ihan hyvin se meni loppujen lopuksi.
Saimme myös kuulla seuraavat työssäoppimispaikkamme, ja olen tulevaan paikkaani tyytyväinen:)

Lauantaina sitten kävimme töissä ohjaajien kanssa arviointiani läpi. Hui, huaminen vapaa ja sitten maanantaina arviointi.. Viikon on mennyt todella nopeasti, ollut aivan mahtava työssäoppi ja hyvät ohjaajat ! :)

Kahdeksas viikko
Maanantai iltavuoro, arviointi oli heti klo 13. Taas oli pientä jännitystä että miten se arviointi menee. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin:)
Oli hieno, että arvioinnissa oli rento meininki.
Oli hienoa kuunnella mitä vahvuuksia ohjaajani mielestä minulla on, moni kommentti antoi itsevarmuutta. :)
Syysloman jälkeen sitten alkaa uudet tuulet puhaltamaan, aivan vieraassa paikassa. Sellainen pieni jännitys on jaksolle, uusi paikka, uudet hoitajat ja erilaisia työskentelytapoja. Mutta paljon uutta tietoa toivon sieltä saavani ja erilaisia sairaanhoidollisia kikkoja..