Verinäytetutkimukset

1. Mitä tarkoittaa verinäytelyhenteen edessä olevat kirjaimet  B, fB, P, fS ja fP

f (Fasting eli paasto) merkitsee, että näytteenottoa edeltävän 12 tunnin aikana ei saa syödä ja on juotava vain pelkkää vettä. Mahdollinen tee tai kahvi tulee nauttia ilman sokeria tai kermaa. Paastonäytteen ottaminen sujuukin parhaiten aamulla ennen aamupalan syömistä.
B (Blood eli veri) 
P (Plasma)
S (Serum eli seerumi)
 
Paastoverinäyte täytyy hyvissä ajoin ilmoittaa potilaalle, että ei saa syödä aamupalaa, koska sinulta otetaan tälläinen koe ja se edellyttää paastoa. Ja että potilas saa aamupalan sitten hieman myöhemmin. Ja myös erilaiset UÄ -tutkimukset vaativat paastoa.

Ja tietysti, kaikista muistakin kokeista täytyy kertoa potilaalle, että mitä nyt otetaan ja miksi otetaan..

2. Mikä verinäytetutkimus on kyseessä - mitä näytteessä tutkitaan?

• B-Hb
•  Hemoglobiini, Hemoglobiiniarvo on alentunut anemioissa ja anemiaa voi syntyä monella tapaa. Esimerkiksi naisilla runsaat kuukautiset ja suolistovuodot. Hb arvoa nostaa tupakointi, jos hapensaanti on normaalia vähäisempää. Normaalit arvot naisilla; 117-155 g/l ja miehillä 134-167 g/l
• B-Eryt
•  Punasolujen määrä. Tätä termiä harvemmin käytetään, koska hemoglobiini kertoo samat asiat. Normaalit viitearvot; Naiset 3,90 - 5,20  Miehet 4,25 - 5,70
• fB-Leuk
•  Valkosolut. Niiden tehtävänä on erilaisten tulehdusten torjunta. Erityisesti bakteeritulehduksissa elimistö lisää valkosolujen määrää. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi. Lievästi arvoja voivat nostaa esim. tupakointi ja raskaus. Viitearvot;  3,4 - 8,4
• B-Hkr
•  Hematokriitti ilmoittaa, kuinka suuri osuus verestä on punasoluja. Arvo muuttuu yleensä samassa tahdissa kuin hb. Viitearvot; Naiset 35% - 46% , Miehet 39% - 50%
• B-Trom
•  Trombosyytti. Veren hyytymistapahtumaan liittyvä, jos niitä on liian vähän, tulee tavallista helpommin esim. nenäverenvuotoja. Arvo voi kohota hetkellisesti esim. leikauksen tai synnytyksen jälkeen.  Normaali viitearvo; 150–360
• B-La
•  Lasko on ensimmäisiä lääketieteessä käytettyjä laboratoriokokeita. Sitä ei enään juurikaan käytetä, koska CRP ajaa saman asian. Lasko suurenee sekä bakteerien aiheuttamissa tulehduksissa että myös monista muista syistä (esim. sidekudossairauksissa, kudosvaurioissa ja syövissä). Viitearvot; 17–29-vuotiaat miehet alle 10 mm/h ja naiset alle 20 mm/h,  70–79-vuotiaat miehet alle 30 mm/h ja naiset alle 40 mm/h

• B-CRP
•  On lyhenne termistä C-reaktiivinen proteiini.CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, sen määrä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa esim. sydäninfarktissa. Normaalit viitearvot; Alle 3 mg/l  ja pikatesti P-CRP-0:n normaali tulos ilmoitetaan yleensä alle 10.
• B-PVK
•  Perusverenkuva, antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Sitä tarvitaan lukuisissa eri tilanteissa, sen avulla voidaan todeta monia eri sairauksia.
• P-K
•  Kalium.Natriumin ohella toinen tärkeä veren suola. Nesteenpoistolääke joko nostaa tai laskee ihmisen kaliumarvoa, siksi heidän kaliumarvoa täytyisi seurata säännöllisesti. Pitkä oksennus- tai ripulitauti voi johtaa sen liialliseen menetykseen. Kun taas liian suuri munuaisten vajaatoimintaan. Viitearvot; 3,3 - 4,9 mmol/l
• P-Na
• Natrium, on elimistön tärkeimpiä suoloja. Suurentunut natriumarvo on paljon harvinaisempi, kuin liian pieni arvo. Se voi syntyä silloin, kun vettä ei saada tarpeeksi menetetyn tilalle. Viitearvo; 137–145 mmol/l
• P-Ca
•  Kalsium.  Tärkeä aineenvaihdunnan reaktioissa. Sitä tarvitaan mm. lihassolujen ja hermosolujen toiminnan säätelyssä. Kalsiumia elimistö saa ravinnosta, meille lähes kaksi kolmasosaa tulee maitotuotteista. Normaali viitearvo; 2,15-2,51
• P-ASAT , P-ALAT
•  Laskimoverinäyte. Tutkimussyy; Maksavaurion osoittaminen. Korkeita aktiivisuuksia tavataan maksasolujen vaurioituessa, esimerkiksi hormonien, lääkkeiden tai muiden kemiallisten aineiden aiheuttamissa reaktioissa. Normaali viitearvo; 10-50 U/I
• P-AFOS
•  Alkalinen fosfataasi, eli maksasoluissa toimiva entsyymi. Yksi maksan monista tehtävistä on valmistaa sappea ja erittää sitä ohutsuoleen, jossa se auttaa ruoasta saatuja rasvoja imeytymään. Maksassa on pienen pieniä sappitiehyitä, muuttuen siitä yhdeksi  isoksi putkeksi --> johtaa pohjukaissuoleen. Sappirakko on yhteydessä tähän isoon päätiehyeeseen. Jos sapen kulku tässä putkistossa estyy, AFOS -arvo suurenee. Samoin jotkin maksan kasvaimet suurentavat arvoa. Viitearvo yli 18-v; 35–105 U/l
• fS-Krea
•  Lihaksissa erittyvä aine jonka tärkein käyttö on munuaisten toiminnan tutkiminen. Jos munuaisten toiminta huononee, kreatiini arvo nousee. Mitä huonompi munuaisten toimintakyky on, sitä korkeampi kreatiinitaso on. Tuloksissa täytyy ottaa huomioon potilaan lihasmassa, siitä johtuen yleinsä miehillä on korkeampi kreatiinitaso (esim. jos on lihaksikas mies, kreatiinitaso voi olla 120-140 umol/l Normaali viitearvo; <115 umol/l
• fP-Kol
•  Kokonaiskolesteroli. Se mittaa kaiken plasmasta löytyvän kolesterolin, ei niinkää erittele hyvää ja pahaa kolesterolia. Yleinsä kyllä samalla tutkimuskerralla määritellää myös HDL ja LDL. Liian suuri kolesteroli arvo lisää vaaraa sairastua valtimonkovettumatautiin. Viitearvoja en niin sanotusti ole, vaan tavoitearvoja; alle 5,0 mmol/l
• fP-Kol-HDL
•  HDL -kolesteroli eli hyvä kolesteroli. Se kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämästä. Sen tasoon vaikuttaa myös perimä. Veren triglyseridien määrä kasvaa, verenpaine nousee ja sokeriaineenvaihdunta häiriintyy --> ajan mittaan johtaa aikuistyypin diabetekseen. Tätä valtimotaudin vaaratekijöiden kasaumaa kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi. Viitearvot; yli 1 mmol/l
• fP-Kol-LDL
•  LDL -kolesteroli eli paha kolesteroli. Kuten voi aavistaa, täysin päin vastainen kuin HDL..  Tämä kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja valtimoiden seinämään. Ruoan tyydyttyneet eli kovat rasvat lisäävät LDL;n arvoa. Liian korkea LDL voi johtaa sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen. Tällä ei ole kans viitearvoja vaan tavoitearvoja; alle 3,0 mmol/l
• fP-Gluk
•  Veren glukoosi aikuistyypin diabetikolla. Tutkitaan paastoverinäytteestä. Useat eri hormonit ylläpitävät veren glukoosipitoisuuden varsin stabiilina. Viitearvo; 4,0 - 6,1mmol/l
• B-Ghb-A1C
•  Sokerihemoglobiini. kertoo kuinka monta prosenttia hemoglobiinista sisältää glukoosia. Arvo kuvastaa keskimääräistä veren glukoosi määrää edeltävän 2-8 viikon aikana. siksi tämä on erittäin kätevä yleisen sokeritasapainon mittari diabeteksessä. Silloin kun insuliinihoidossa arvo on alle 53, diabeteksen hoitotasapaino on hyvä ja siihen liittyvien elinvaurioiden vaara on pieni.  Jos arvo on 86, on vaara noin kymmen kertainen verrattuna arvoon 53. Viitearvot; 20-42 mmol/mol , tavoitearvot insuliini hoidossa alle 53 (yksilöllinen), ruokavaliohoidossa alle 42, lääkehoidon aikana 47,5.
• P-INR
•  Marevan hoidossa käytettävä tutkimus. Laskimoveritulppien ehkäisyssä ja eteisvärinässä tavoitteena on, että INR -arvo asettuu tasolle 2,0-3,0. Eri ihmiset reagoivat eri lailla varfariiniin, joten marevanin viikkoannos on erikokoinen eri henkilöillä.
  Aluksi INR -arvoa mitataan usein, kun mitataan sopivaa annosta. Kun INR -arvo todetaan pysyvän vakaana, mittauksia harvennetaan. Viitearvo; Terveellä 0,7-1,2 ja veritulppien ehkäisyhoidossa 2,0-3,0
• P-B12-vit
•  B12-vitamiini. Sen tärkeimpiä lähteitä ovat maksa- liha- ja maitotuotteet. B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen kypsymiseen. Sen puute on yleinsintä yli 65 -vuotiailla. Sen puute voi johtaa anemiaan tai joihinki neurologisiin oireisiin. Norm. viitearvo; 140-540 pmol/l

Pääsääntösinä lähteinä toimivat;  www.terveyskirjasto.fi ja www.terve.fi

Eritenäytetutkimukset

Ulostetutkimukset:
F-hHB-O

•  Hemoglobiini ihmisen ulosteesta. Testi esittää ihmisen hemoglobiinia. Vähäinenkin määrä verta ulosteessa  (eli pos. tulos) viittaa yleinsä gastrointestinaaliseen verenvuotoon, joka edellyttää jatkotutkimuksia mahdollisen paksusuolensyövän poissulkemiseksi.

F-SalmVi

•  Salmonella viljely. Positiivinen tulos on merkki salmonellainfektiosta/kantajuudesta.

F-Para-O

•  Parasiitit ulosteessa. (madot, toukat, kystat..) Usein löydöksenä on ainoastaan ameebakystien varhaisvaiheita, jolloin lajimääritys ei ole mahdollista.

Virtsatutkimukset:
U-BaktVi

•  Virtsan bakteeriviljely. Sitä käytetään virtsatulehduksen diagnosointiin. Viljely tehdään aamulla ekasta virtsasta tai muulloin, mutta virtsan pitää olla rakossa vähintään neljä tuntia ennen näytteen ottamista.

Ysköstutkimukset:
Ex-Syto

•  Ysköksen irtosolututkimus. Kolmella peräkkäisellä yskösnäytteellä voidaan todeta keuhkokarsinooma.

TBVr, TBVi

• Mykobakteeri. Ysköksen positiivinen värjäystulos kertoo, että potilas erittää runsaasti mykobakteereja ja on ympäristölle tartuntavaarallinen, potilaalla mahd. tuberkuloosi.

Aivohalvaus, ravitsemus

Aivohalvauksen jälkeen lähes joka toisella on nielemisvaikeuksia.

Nielemiskyky arvioidaan aina ennen suun kautta syömisen ja juomisen aloittamista sekä nielemisen kuntoutumisen edetessä.

Letkuravitsemuksen tarve arvioidaan, jos potilas ei pysty syömään ja juomaan riittävästi


Paula, 58 sai vakavan aivoverenkierron häiriön puoli vuotta sitten ja sai aivohalvauksen.
Kuntoutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Paula asuu kotona, kotihoito käy päivittäin ja tytär on usein Paulan apuna kotona.
Paula on kuntoutunut muuten hyvin, mutta hänen puheensa on hieman puuromaista edelleen, nieleminen ei tahdo onnistua ja ruokahalu on hävinnyt sen mukaan.



Lähihoitaja, joka käy Paulan kotona on keskustellut hänen ja tyttärenkaa miten he parantaisivat Paulan ruokahalua ja mikä auttaisi nielemisessä. Paulan tytär kertoo, että äitillä on ollut samallainen ruoka nyt puolenvuoden ajan, mehukeittoja ja erilaisia keittoja kuten pinaattikeittoo ja porkkanasose keittoa koska hän on nirso oppimaan mitään uutta syömistä, saatika tehdä niitä.. Paula alkaa oleen kyllästymiseen asti täynnä näitä, ja he eivät tiedä mitä muuta he keksisivät tilalle.


Lähihoitaja Tanja kertoo, että kylmät ja happamat ruoat voivat edistää nielemistä ja listaavat Paulan suosikkeja paperille, jotta he voisivat löytää jonkun ruoan joka maistuisi.

Tytär on ostanut Paulalle tehosekoittimen, millä hän saa itse tehtyä mieleisiään ruokia.

Aikansa kokeiltua paljon eri vaihtoehtoja, joita lähihoitaja Tanja on kertonut asiakkaalle (selailtuaan netistä kaikkia ohjeita, koska Paula ei osaa nettiä käyttää), on Paula löytäny mieleisinsiä makeita ja happamia ruokia.

Pikkuhiljaa Paula alkaa itse improvisoimaan erilaisia sose ruokia, hänen ruokahalunsa on parantunut ja paino (joka ollut ennen hieman alakanttiin) on alkanut nousemaan.

Nieleminen ei nykyään tuota enään Paulalle tuskaa, ja on mennyt puheterapeutillle puheen puuromaisuuden vuoksi (aikaisemmin ei ollut motivaatiota)..

Oma potilas -projekti

Tuttuun tapaan, käynnistyy jakson oma potilas projekti taas.
Pyrin tekemään tehtävän viikko kerrallaan, koska potilaani voi vaihtua matkan varrella.

Ensimmäinen viikko;
kuka hän on, mistä pitää, menneisyys
-57 syntynyt
Potilaani mieltymyksiä ovat mm. musiikin kuuntelu, tv;n katsominen, kutominen ja erilaiset käsityöt. Harrastuksia nuorempana ollut autolla ajaminen. ''kai sekin harrastukseksi lasketaan'' potilaani naurahti.. :D

Lapsuuden koti ollut hyvä, iso puutalo. Sisaruksia on 1 veli.
Lapsuus ollut hyvä, kouluja käynyt, paljon ollut kavereita ja usein ollut niiden luona vierailulla.

Elämänhistoriastaan potilaani kertoi, että oli jo 17-vuotiaana mennyt Suomen Trikoolle töihin. Vaatealan koulutuksen käynyt. Tehnyt erilaisia takkeja, housuja ym.

Suomi ollut ennen paljon parempi paikka kuin nyt.
Potilaani on kasvanut kaupungissa.

Ruokatottumuksia; tykkää pääsääntöisesti vähärasvaisesta ruoasta, kala ruoka on lemppari, mutta kaikki käy.

Toinen viikko;
toimintakyky, apuvälineet, arjessa selviytyminen
-pyörätuolilla kulkee itsenäisesti, pääse myös itse siirtymään pyörätuoliin ja siitä esim. vessaan ja sänkyyn.

Kotona apuvälineitä on ainakin rollaattori, kyynersauvoja, tarttumapihdit..
Kertoi, kun pääsee kotiutumaan, on apua varmasti saatavilla ja pystyy tällä hetkellä jo aika hyvin itsenäisesti toimimaan.

Vahvuuksia potilaallani on ainakin sitkeys, päättäväisyys, reippaus ja sosiaalisuus
  monille potilaille voi hoitojakson aikana käydä, että he laitostuvat (eivät itse enään viitti/jaksa tehdä, vaikka he siihen pystyisivätkin..) 
Potilas käy jumpalla, jossa polkee lähinnä kuntopyörää. (vanvistaa jalkojen lihaksia, jotta kävely voitaisiin aloittaa.)
Potilas on päättänyt, että hän kotiutuu, ja pääsisi kävelemään. Hän kertoo olevansa vielä ''liian nuori'' jäämään sänkyyn, joten tahtoo takaisin ''normaaliin päivärytmiin''.

Tulevaisuuden suunnitelmia häneltä ei ainakaan puutu. Hän näkee jo silmissää, kuinka hän sielä kotona taas menee, mitä tekee yms. Hienoa kuulla kuinka joillakin on tuollainen asenne, eikä juurikin sellainen että ei pysty, ei jaksa.



Kolmas viikko;
sairaudet
Astma

•  Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautumista. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus.
• Sitä sairastaa n. 7-10% väestöstämme.
•  Astman taustalla on usein allergista taipumusta, joka on vahvasti perinnöllinen. Astmaa voi myös olla allergiasta riippumatta

Artoosi

• Eli nivelrikko. Sitä esiintyy yleisimmin polvissa, lonkassa, sorminivelissä ja selkänikamien välissä nivelissä. Se on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia nivelrustossa, luussa ja nivelkapselissakin.
• Nivelrikon perimmäisiä syitä ei tiedetä, mutta alttiita sille ovat iäkkäät ihmiset, ylipaino..Myös sen taustalla saattaa olla useita sille altistavia geenejä.
• Oireita ovat jomotus, kipu pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Kipu on paikallista, mutta voi esim. lonkasta säteillä polveen ja päinvastoin.
• Ennalta ehkäisyyn kuuluu mm. nuorena kohtuullinen ja säännöllinen liikunta ja ylipainon välttäminen. 

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

• Aivoverenvuodossa veri suoni repeää, jonka seurauksena on vuoto joko aivoaineen sisään tai aivojen pinnalle lukinkalvon alle.
• Aivoverenvuodossa oireet kehittyvät yleensä hitaammin.
• Aivoverenvuodon yleisin syy on verenpainetauti, joka ajanmyötä voi aiheuttaa muutoksia aivojen pienten verisuonten seinämiin. 
• Se voi alkaa yht'äkkisellä kovalla päänsäryllä, muita oireita ovat mm. tajunnantason heikkeneminen, puhevaikeus, toispuolinen halvaus.

Masennus

•   Keskeinen oire on masentunut mieliala, vähentynyt mielenkiinto ja mielihalut. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti väh. 2vk ajan. Siinä ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.
• Mm. Painon lasku/nousu, unettomuus/unen puute, liikkeiden ja mielen hidastuminen, itsemurha ajatukset. Sekä ahdistuneisuus ja lisääntynyt alkoholin käyttö.
• Masennuksen syitä voi olla useita; perinnöllinen tai biologinen alttius, joku traumaattinen kokemus (esim. läheisen kuolema) tai parisuhteisiin tai työsuhteisiin liittyvät riskiriidat. Syyt ovat jokaiselle yksilöllisiä ja sen voi laukaista niin moni asia.
• Masennusta hoidetaan lääkkeillä, psykiatrin avulla ym. Hoitokin on yksilöllistä, toisen masennus ei ole päässyt vielä niin pahaksi, että pärjää ilman lääkkeitä, kun taas toiset tarvitsevat niitä.

Neljäs viikko;
lääkitys

Jaettu;
Marevan 3 mg
 -Käytetään ehkäisemään veritulppia ja veritulppien hoidossa. Tavallisemmin marevania käytetään; alaraajojen syvien laskimotukosten ja keuhkoveritukosten ehkäisyyn ja hoitoon, sydäninfarktin jälkihoidossa ehkäisemään veritukosten syntymistä tai uusiutumista.
Monet lääkkeet vaikuttavat marevanin tehoon joko nostavasti tai heikentävästi.
Uusien lääkkeiden aloituksen yhteydessä/vanhojen lääkkeiden käytön lopettamisen yhteydessä marevan hoidon tasapaino saattaa muuttua ja tarvitaan tavallista tiheämpiä INR -määrityksiä hoitoannosten säätämiseksi kohdalleen.

Furesis 20mg
 -Nesteenpoistolääke, lisää virtsaneritystä minkä ansiosta elimistän nestemäärä vähenee ja turvotukset vähenevät.
Furesis -tabletteja käytetään maksa-, sydän- ja munuaisperäisten turvotusten hoitoon. Mutta niitä voidaan käyttää mm. suonikohjujen, laskimoveritukosten ja palovammojen hoitoon.
Furesista on saatavana tablettina, myös injektionesteenä (i.v.)

Seretide evohaler
 -Seretide evohaler sisältää kahta eri lääkeainetta; toinen on pitkävaikutteinen, keuhkoputkia laajentava ja toinen vähentää keuhkoputkien turvotusta ja ärsytystä.

Ipraxa 0,5mg
 - Käytetään keuhkosairauksien hoitoon, joihin liittyy hengitysvaikeuksia, kuten keuhkoahtaumatauti sekä keuhkojen laajentumasairaus eli emfyseema.

Erdopect 300mg
 -Limaa irrottava yskänlääke. Sen vaikuttava aine erdosteiini, muuttaa sitkeän liman juoksevammaksi ja helpommin irtoavaksi.
Käytetään hengitysteiden sairauksissa. Lääkettä ei ole tarkoitettu lapsille.


Tarvittaessa menevät;
Diprosalic 0,5/30mg
 -Voide, joka on tarkoitettu tulehduksellisten ja allergisten ihosairauksien paikalliseen hoitoon.

primperan 10mg
 -Pahoinvointilääke, estää pahoinvointia ja oksentelua. Lääkettä käytetään mm. migreenin hoidossa otettavaksi muiden lääkkeiden kanssa (auttaa kipulääkettä vaikuttamaan tehokkaammin).